Yhteystiedot

Viron Ortodoksisen Kirkon Ystävyysseura VYS ry
S-posti:
vys.eaok.posti@gmail.com
Löydät meidät myös Facebookista
Viron ortodoksisen kirkon ystävyysseura VYS ry

Uusimmat kuvat

Pyhä marttyyripiispa Platonpiispaplaton.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                       

 

 

 

 

 

  Kuuntele Viron radion (ERR)  ohjelma pyhästä martyyripiispa Platonista (vironkielillä)(Klikkaa tekstiä) ohjelmasarjasta “Virolainen tarina” (22.03.2008). Haastateltavana rovasti isä Mattias Palli.

Tropari (suomeksi, viroksi ja ranskaksi) tästä (klikkaa tekstiä)

 Pyhä marttyyripiispa Platon

Teksti: Arkkimandriitta Andreas Larikka

 Piispa Platon, maalliselta nimeltään Paul (Pavel)  Kulbusch, oli syntynyt heinäkuun 13. päivänä 1869 Pootissa, Pärnun seudulla. Paul Kulbusch opiskeli menestyksekkäästi Riian teologisessa koulussa ja seminaarissa sekä Pietarin hengellisessä akatemiassa. Hän toimi Pietarissa pappina 23 vuotta (1894-1917). Venäläisen yhteiskunnan keskellä rovasti Kulbusch säilytti kansallisen identiteettinsä. Pyhän Isidorin veljeskunnan johtajana hän vaikutti muun muassa siihen, että Pietariin valmistui vironkielistä ortodoksista seurakuntaa varten oma kirkko, jonka yhteydessä oli kokoontumistiloja, seurakuntakoulun tilat ja asuntola. Hän toimi myös ortodoksisen ja anglikaanisen kirkon lähentymistä edistävän yhdistyksen keskeisissä tehtävissä sekä vieraili Pietarin metropoliittakunnan edustajana Englannissa. 

Piispaksi Tallinnaan

Kesäkuussa 1917 Viron ortodoksisten seurakuntien lähetystö matkusti Pietariin ja pyysi rovasti Paul Kulbuschia suostumaan Viron ortodoksisen piispan virkaan. Hänelle oli jo aiemmin tarjottu piispan virkaa Venäjän kirkossa, mutta hän oli kieltäytynyt tarjouksesta, sillä hän oli halunnut palvella ortodoksisena pappina ennen muuta omaa virolaista kansaansa.Joulukuun viimeisenä päivänä 1917 rovasti Paul Kulbusch vihittiin piispaksi Platon-nimellä Tallinnan Aleksanteri Nevalaisen katedraalissa. Vihkimisen toimittivat Pietarin metropoliitta Veniamin ja Lugan piispa Artemi. Helmi-maaliskuussa 1917 saksalaiset joukot valtasivat Viron. Epävakaista oloista huolimatta piispa Platon vieraili lähes kaikissa Viron ortodoksisissa seurakunnissa. Piispa Platonilla oli erityinen paimenen kyky kuunnella, neuvoa ja opastaa kaitsettaviaan. Venäläisten ortodoksien ryhmäkunta, joka ei hyväksynyt virolaisen piispallisen järjestyksen luomista Viroon toimi piispa Platonia vastaan muun muassa lähettäen Moskovaan edustajansa, jotka väittivät piispan syyllistyneen fyletismiin, kansalliskiihkoon, koska tämä käytti liturgisissa asuissaan Viron kansallisia värejä: sinistä, mustaa ja valkoista. Perinteelle vieraana pidettiin myös sitä, että piispa oli kehottanut kaitsettaviaan pysymään uskollisina Viron oman hallinnon ohjeille ja määräyksille.Loppuvuodesta 1918 piispa Platonin oli määrä matkustaa Riikaan kirkon asioissa, mutta hän sairastui matkalla ja hänen oli pakko jäädä Tarttoon. Tarton kaupunki joutui vallankumouksellisten käsiin ensimmäisen kerran helmikuun 24. päivänä 1918 ja toistamiseen joulukuun 21. päivänä 1918. Viimeksi mainittu jakso päättyi tammikuun 14. päivänä 1919. Joulukuun 29. päivänä 1918 kommunistit kielsivät tarttolaisia kuoleman tuomion uhalla osallistumasta jumalanpalveluksiin. Uuden vuoden aattona pidettiin Tarton Pyhän Pietarin kirkossa ensimmäinen kommunistien propagandatilaisuus. 

Marttyyrikuolema

Sekasortoisissa olosuhteissa ortodoksinen, roomalaiskatolinen, luterilainen ja juutalainen papisto löysi toisensa ja päätti esiintyä yhtenäisesti. Aloitteen teki Tarton yliopiston teologian professori, pastori Traugott Hahn. Hengenmiesten tapaamisessa piispa Platon lausui: ”Vaikka aika on vakava, on se silti täynnä siunausta, sillä nyt ymmärrämme paremmin kuin tähän asti, että eroavaisuudet tunnustuskuntien välillä ovat ihmisten rakentamia muureja, kun taas Jumala, meidän kaikkien taivaallinen Isämme, istuu valtaistuimellaan korkealla niiden yläpuolella”.Tammikuun 2. päivänä 1919 bolshevikit vangitsivat piispa Platonin ja protodiakoni Dorinin. Ahdistavista, henkisesti kuluttavista kuulusteluista huolimatta piispa Platon jaksoi lohduttaa ja rohkaista vankitovereitaan. Piispallisen panagiansa (riipuksen) hän kätki paitansa alle, jotta hänet voitaisiin tunnistaa mahdollisen ampumisen jälkeen. Piispa osasi aavistaa kohtalonsa.Tammikuun 14. päivänä, jolloin kansalliset joukot jo lähestyivät Tarttoa, piispa Platonia pahoinpideltiin ja hänet ammuttiin. Samoin surmattiin rovasti Nikolai Beschanitzki, rovasti Mihail Bleive, pastori Traugott Hahn, pastori Wilhelm Schwartz ja 14 muuta tunnettua tarttolaista.Tarton vapauttamisen jälkeen todettiin, että piispa Platonin rintaan oli lyöty seitsemän pistimen iskua. Häntä oli myös ammuttu rintakehään ja yksi luoti oli lävistänyt vasemman olkapään ja toinen oikean silmän. Hänen takaraivonsa oli ruhjottu ennen ampumista.Piispa Platonin hauta sijoitettiin Tallinnan Kristuksen kirkastumisen katedraaliin. Virolaisesta marmorista valmistetun barokkityylisen sarkofagin vihki tammikuun 18. päivänä 1931 metropoliitta Aleksander. Piispa Platonin pyhyys, rohkeus, elämä ja kuolema ovat olleet pysyvä toivon merkki virolaisille ortodokseille. Jo vuonna 1966 Tukholmassa toimiva Virolaisen kulttuurin säätiö lahjoitti Pyhän Nikolaoksen kirkolle marttyyripiispa Platonia esittävän ikonin. Vuonna 2000 Konstantinopolin äitikirkko kanonisoi piispa Platonin pyhien joukkoon.

 

 

 

tartonmarttyyrit1919.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Tarton marttyyrien silvotut ruumiit löydettiin Tarton vapauttamisen jälkeen. Kuvassa keskellä marttyyripiispa Platon.

 

 

 (Tiedot marttyyripiispa Platonin elämästä perustuvat Tukholmassa vuonna 1968 painettuun J.Poskan teokseen The Martyrdom of Bishop Platon. Kuvat VYS:n kuva-arkisto) 

Arkkimandriitta Andreas toimii Viron ortodoksisen kirkon ystävyysseura (VYS) ry:n puheenjohtajana.

 

 

   

MARTTYYRIPIISPA PLATONIN ELÄMÄSTÄ JA HÄNEN   MUISTONSA KUNNIOITTAMISESTA VIROSSA

 

                                                                                                                                    Pastori Mattias Palli

 Piispa Platon (maallikkonimeltään Paul tai Paavel Kulbusch) syntyi 13. 07. 1869 Pärnunmaalla Pootsi-Kõpun kanttorilassa. Hänen lapsuutensa kului pääasiassa Arussaaressa Viljandinmaalla, johon hänen isänsä siirtyi kanttoriksi ja koulunopettajaksi v. 1874. Yksinkertainen ja työtä rakastava elämäntapa jäi hänelle kodin perinnöksi. 

Vuonna 1880 Paavel lähti Riian hengelliseen kouluun, jota seurasi seminaari ja v. 1890 hän sai sen parhaana suorittajana stipendin Pietarin Hengelliseen Akatemiaan. Akatemiasta hän valmistui 1894, hänen loppututkielmansa teemana oli M. Lutherin käsitys synnintunnustuksesta. 1894 hänen vihittiin papiksi ja hänelle uskottiin Pietarin virolaisten ortodoksien sielujen hoito, joita oli n. 4 000 henkeä. Seurakunnalla ei ollut kirkkoa, koulua, jumalanpalveluspukuja, mutta isä Paavel alkoi kerätä varoja seurakunnan hyväksi. Lisäksi hän teki hyväntekeväisyys- ja valistustyötä Pietarin maanmiehiensä keskuudessa. Hän oli myös kuuluisa saarnoista. 

 

Pietarista Tallinnaan  

 Valistus- ja sosiaalityön edesauttamiseksi hänen aloitteesta perustettiin v. 1898 Pyhän Pappismarttyyri Isidorin Veljeskunta. 1907 vihittiin käyttöön Pietarin virolais-ortodoksinen kirkko, joka oli myös omistettu p. Isidorille (Oliko siinä kenties taivaallinen ennustus, että p. Platon kuolee marttyyrikuolemaa samassa kaupungissa ja samana kuukautena kuin Isidor?) Ajat olivat muuttumassa ja Venäjän tsaarinvallan luhistumisen jälkeen sekä Viron kansa että myös Viron ortodoksinen kirkko olivat suuntautumassa kohti itsenäisyyttä. Ensimmäinen askel oli apulaispiispan saaminen Tallinnaan. Riian hiippakunnan papiston kokous pyysi apulaispiispaa, ja puhuttiin jo isä Paavelista mahdollisena ehdokkaana. Patriarkka pyhä Tiihon hyväksyi sen ja 31. 12. 1917 isä Paavel, joka oli ottanut munkkiudessa nimekseen Platon, vihittiin piispaksi Tallinnassa. Hänestä tulikin heti myös Riian piispa. Ensimmäisen piispallisen jumalanpalveluksensa hän piti Tallinnan Kristuksen kirkastumisen kirkossa, jossa hänelle mm. lahjoitettiin sini-musta-valkoinen jumalanpalveluspuvusto. Piispana Platon osoittautui hyvin isänmaalliseksi ja tuki kaikin voimin Viron itsenäisyyspyrkimyksiä ja väliaikaista hallitusta. Vuoden 1918 maaliskuussa alkanut saksalaismiehitys oli ortodokseille monella tavalla vaikeaa, koska saksalaiset syrjivät heitä. Piispa Platon puolusti sekä ortodoksista kirkkoa että virolaisten yleisiä etuja tuona aikana. Lyhyessä ajassa hän vieraili 72:ssa seurakunnassa, reellä tai vankkureilla, sillä miehitysviranomaiset eivät antaneet hänelle lupaa ajaa junalla. Kaikkialla hän lohdutti ja rohkaisi seurakuntalaisia ja toimitti pyhiä palveluksia.  

 Marttyyrikuolema Tartossa  

Marraskuussa 1918 hän meni Tarttoon ja sairastui siellä keuhkokuumeeseen. Hänen sairastaessa bolshevikit eli “Viron Työväen Kommuuni” valtasi Tarton. Kirkot suljettiin ja “porvarillisia aineksia” sekä pappismiehiä alettiin vangita. Myös piispa Platon, joka oli juuri parantunut, pidätettiin 22. tammikuuta 1919. Hänet suljettiin Luottorahaston kellariin. Vangittujen joukossa olivat myös papit Mihail Bleive ja Nikolai Bezhanitski, luterilaisia pappeja ja muita epäiltyjä. Piispa Platonia ja muita vankeja kuulusteltiin ja nöyryytettiin, joidenkin tietojen mukana myös vaadittiin luopumaan uskosta. Piispa Platon kesti kaiken kärsivällisesti, rukoili muitten vangittujen kanssa sekä lohdutti heitä. 14. tammikuuta, kun Viron joukot lähestyivät Tarttoa, alettiin vankeja ampua. Ensimmäiseksi vietiin piispa Platon, heti hänen jälkeen papit Mihail ja Nikolai. Punaiset ehtivät tappaa 19 vankia, ennen kuin vapauttajat tulivat paikalle. Heitä hakattiin, pistettiin pistimillä ja ammuttiin kuoliaaksi räjähtävillä luodeilla. Piispa Platonin ruumis tunnistettiin ainoastaan hänen aluspaidan alle kätkemänsä panagian avulla. 18. 01. 1919 pidettiin Tarton Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen kirkossa hautaustoimitus, jonka jälkeen kansaa kävi vielä 3 päivää hyvästelemässä piispa Platonia ja hänen kanssakärsineitä. Ruumiit haudattiin 21. 01.  Viron hallitus järjesti marttyyripiispalle valtiolliset hautajaiset Tallinnassa, ja hänen pyhä ruumiinsa haudattiin lopullisesti Tallinnan Kirkastuksenkirkkoon. V. 1931 hänen haudalle asetettiin marmorinen sarkofagi, joka on paikallaan tänäkin päivänä. 

Marttyyripiispa Platon kanonisoidaan vuonna 1966 

Piispa Platon kirkollisena ja kansallisena marttyyrina auttoi vahvistamaan Viron ortodoksien identiteettiä ja paikkaa Viron yhteiskunnassa. Hänen muistoa vietettiin säännöllisesti ensimmäisenä itsenäisyyskautena. Viron ortodoksinen kirkko alkoi jakaa piispa Platonin kunniamerkkiä, jota neuvostomiehityksen aikana jaettiin pakolaisuudessa ja jota Viron kirkko nyt taas myöntää kotimaassa. Oli selvä, että Neuvosto-Virossa hänen muistoa ei julkisesti saanut viettää, mutta kansan kunnioitus hänen haudallaan jatkoi ja pakolaiset Ruotsissa ja muualla kunnioittivat hänen panagiaansa, joka oli viety Ruotsiin turvaan. Venäjän ortodoksinen kirkko Venäjän ulkopuolella  kanonisoi Platonin yhdessä muiden neuvostovallan alla kärsineiden marttyyrien kanssa vuonna 1966. Tukholman virolaisessa ortodoksisessa kirkossa vihittiin ensimmäinen pyhän Platonin ikoni.Viron vapauduttua neuvostomiehityksestä alettiin puhua myös Tarton marttyyrien kanonisoimisesta. Tämä tapahtuikin kesällä 2000, jolloin ensin Moskovan Patriarkaatti ja sitten Ekumeenisen Patriarkaatti kanonisoi marttyyripiispa Platonin. ( Pyyntö ja aineisto oli lähetetty Konstantinopoliin jo aikaisemmin ja Moskovan vastaavasta prosessista riippumatta). Piispa Platonista on maalattu ikoni, jonka maalasi virolainen Sirje Säär yhdessä Akrtokhorin pyhän Johannes Kastajan luostarisisarten kanssa Kreikassa. Hänen ja kanssakärsineiden juhlaa vietetään heidän kuolinpäivänä, 14. tammikuuta, vaikkakin on ilmennyt vaikeuksia vanhan ajanlaskun seurakunnissa, koska 14. 01. on vanhan luvun mukaan Herran ympärileikkaus ja Basileios Suuren muistopäivä. Jo kaksi vuotta on tuolloin toimitettu juhlallinen liturgia. Vuonna 2001 oli mukana Nikean metropoliitta Johannes, jolle myönnettiin kiitokseksi pyhän Platonin kunniamerkki hänen  palveluksistaan Viron Ortodoksiselle Kirkolle. 

 Pyhät pappismarttyyrit Platon, Nikolai ja Mihail, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme!   

KP Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos on laatinut troparin p. Platonille. Muina jumalanpalvelusteksteinä käytettään yleisiä pappismarttyyrien tekstiä. 

 

Tropari pyhälle pappismartyyri Platonille 

5. sävelmä 

Kunniakas isä Platon, sinun elämäsi, työsi ja opetuksesi koristivat piispuuttasi pyhyyden vaatteella, mutta kärsimyksesi tekivät tyhjäksi tämän maailman hirmuvaltiain voiman. Uskollisuudestasi kalliimpaan ystävääsi Kristukseen sinä annoit vapaaehtoisesti elämäsi ja julistat sen kautta, että Hänen valtakuntansa aarteet ovat ihanampia kuin tämän maailman katoavat asiat. Nyt me rukoilemme sinua: Rukoile puolestamme armollisen Jumalan edessä, että Hän suojelisi Viron maata ja kansaa, täyttäisi sydämemme suloisuudellaan ja kylväisi sieluihimme armonsa siemenet!                                                                                                                                                                                                      -suom. isä Mattias  

Kirjoittaja, isä Mattias Palli, toimii Tallinnan Pyhien Simeonin ja Hannan seurakunnan pappina ja metropoliitta Stefanoksen sihteerinä.